Kuulin tänään, että työprojekti loppuu vuodenvaihteeseen.
Yritän suhtautua asiaan, kuten jousimiesystäväni suhtautuu kaikkiin elämään kohdistuviin muutoksiin: optimistisesti ja avarakatseisesti. Hänelle jokainen tsäänssi on todellakin mahdollisuus! Jouskari alkoikin uutisen kuultuaan varailla kevääksi salsatunteja sekä etsiä edullisia lentoja New Yorkiin. Yritin sanoa, että pitäisi keskittyä nyt työnhakuun eikä harrastustoimintaan, mutta jouskarin mielestä tie unelmien työpaikkaan käy intohimoisen harrastamisen ja seikkailun kautta.
Yksi kysymys kuitenkin kohosi kaiken muun yläpuolelle. Miten kertoisin kauriille?
Sarvipäinen kaitsijani oli päiväunilla tullessani kotiin, mikä ei ole työnarkomaanilleni lainkaan tyypillistä. Tosin hän valvoi koko yön kiertäen karsinaansa uudelleen ja uudelleen, joten kai se on rajansa kauriinkin jaksamisella. Katsellessani olkipatjansa päällä tuhisevaa ystävääni yritin miettiä pääni puhki, miten voisin olla kertomatta kevään kuvioiden muuttumisesta. Yritin hiipiä varovasti ulos miettiäkseni vaihtoehtoja, mutta kevytuninen ystäväni olikin jo havahtunut päivätorkuiltaan.
"Katja, onko jotain tapahtunut?"
Pahuksen kauris! Mistä se tajusi? Onkohan skorppari juoruillut?
"Ööööö no ei mitään...mitään vakavaa. Tai siis että ei mitään semmoista...niin vakavaa."
Kauris sai äkkiä jalat alleen, ja nosti päänsä karsinan reunan yli.
"Annas tulla koko totuus ulos."
"Projekti ei jatkukaan keväällä. Minun pitää etsiä töitä."
Kauriin lihakset tärisivät sen karvapeitteen alla, ja hetken ajan pelkäsin sen romahtavan karsinansa lattialle.
"Minkä vuoksi näin tapahtuu?"
"No emme saaneet syksyn tavoitteita täyteen ja rahoitus menee katkolle. Mutta eihän tämä ole loppu, vaan uusi alku. Nyt voin miettiä, mitä muuta voisin välillä tehdä työkseni. Jousimieskin..."
"Mitähän muuta sinä oikein ajattelit tehdä? Selkäsi ei kestä entisenlaista jumppaamista, ja koulutkin on vielä ihan kesken. Tämähän on aivan mahdoton tilanne. Miten näin on voinut päästä käymään? Mikset sinä tehnyt enempää projektin hyväksi? Missä olivat sitoutuminen ja ahkera puurtaminen? Missä näkyi koulutuksen luoma ammattitaito?"
"Kauris...tiedät hyvin, että me teimme kaikkemme. Maito on nyt kaatunut, turha tätä on enää itkeä."
Kauris kääntyi poispäin ja tuijotti hiljaa ikkunasta ulos. Ruudun takana aurinko loi viimeisiä silmäyksiään talvimaisemaan, hangen pinta näytti kuin sille olisi viskattu kourallinen timantteja."
"Saatanan tunari. Koetahan saada asiasi kuntoon."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti