Jouduttani pakkolepoon (eli päästyäni kesälomalle, kuten jouskari aiheellisesti juuri takavasemmalta korjasi) olen vihdoinkin ehtinyt uppoutua lempipuuhaani, eli katsella hyviä elokuvia. Viikonloppuna pääsin jo joten kuten kävelemään, joten otin koko eläintarhan mukaani ja lähdimme yhtä jalkaa videovuokraamoa kohti. Kauriin mielestä olisin yhtä hyvin voinut pysyä kotona ja lukea vaikka kirjaa, koska se on vuositasolla huomattavasti edullisempi harrastus, mutta lopulta hänkin puki loimen ylleen ja liittyi talviseen kulkueeseemme.
Perille päästyämme alkoikin sitten melkoinen härdelli. Jokaisella rakkaalla ystävälläni oli mielipide siitä, millaista elokuvaa tällä kertaa metsästimme. Kauris halusi jotakin sivistävää ja hyödyllistä, mutta havaitsimme jo aiemmin katsoneemme kaikki tarjolla olleet dokumentit, sekä kielitaitoa kehittävät vähänkään kiinnostavat ranskan tai espanjan kieliset elokuvat. Jousimies paineli hyllyjen välissä pää kolmantena jalkana, ja yritti ehdottaa varmaankin kaikkia vähänkään urheiluun tai seikkailuun liittyviä filmejä. "Katso Katja, Wimbledon, The Sports Movie, ja sitten tällainen taatusti hauska takaa-ajojuttu..."
"Nyt en ole kyllä yhtään tuolla tuulella" totesin jouskarille.
"Ihan TYHMÄÄ! Ikinä ei katsota mitään KIVAA!"
Hellyin hiukan ja lupasin harkita The Sports Movieta, joka vakuutti olevansa parodia kaikista klassisista urheiluelokuvista. Ehkä kauriskin innostuisi sarkastisesta otteesta ja katsoisi loppuun ilman kuivia kommenttejaan.
Skorpionii tuli hiukan meidän muiden jälkeen liikkeeseen, ja livahti heti ovelta jonnekin hyllyjen väliin piiloon. Samaan aikaan, kun jousimies kokosi melkein koko liikkeen elokuvat syliinsä ja tuli esittelemään kansia minulle väsymättömällä tarmollaan, skorppari nosti eteensä yhden ainoan kannen, ja tuijotti sen synkkää kuvaa pitkään ja hartaasti. Huomasin, että sen oli hiukan vaikea saada luettua takakannen tekstiä, joten pyysin neitsyttä auttamaan häntä. Kaksikko kyykisteli loputtoman kauan hyllyn edessä, ja viimein menin kysymään, olivatko he löytäneet suosikkinsa. Neitsyt hölläsi kaulaliinaansa, ja kakisti ulos:
"Skorppari haluaisi nähdä tämän."
"Mikä sen nimi on? Mistä se kertoo?"
Ennen kuin neitsyt ehti vastata mitään, skorppari lausui selkeällä ja dramaattisella äänellään:
"Veronika päättää kuolla".
Hetken ajan liikkessä oli aivan hiljaista. Jouskari kiersi ympyrää irtokarkkilaarien äärellä, ja kauris huomasi tilaisuutensa tulleen. "Katja, emmeköhän me ole päätöksemme tehneet".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti