Leijonakuninkaan näköinen nuori mies laittoi postia facebookissa. Tiedusteli hyvin leijonakuningasmaiseen tyyliin, haluaisinko ryhtyä hänen tyttöystäväkseen. Nouseva Jousimies innostui välittömästi, alkoi heti penkoa rakkauslauluja youtubesta, ja fiilisteli Leijonakuningasmiehen kuvien äärellä. Mies selvästi surffaa, ja se jos mikä sopii jouskarille. ”Katja, saattaisit päästä seikkailemaan ulkomaille, tuo varmasti lähtisi kanssasi Balille joogaamaan!” hän intoili. Hassu kentaurini, hänen seurassaan en voi kuin nauraa.
Kauris seuraili tätä jouskarin touhua huvittuneena; miten on mahdollista, että naapurikarsinan kentauri voikin kiihtyä noin nollasta sataan ja innostua jokaisesta kohdalle osuvasta kaksilahkeisesta? Kauris itse suosii hyvin maltillisia soidinmenoja, hänen mielestään tulevaan kumppaniehdokkaaseen on syytä tutustua niin perin pohjin kuin mahdollista, sillä pahinta olisi sinkoilla kukasta kukkaan. Maailmassa on syytä säilyttää tietty järjestys, ja näin isoissa asioissa olisi parasta tehdä jokin järkevä suunnitelma, miten miehen kanssa edettäisiin. Kauris taittelikin silmälasinsa esille, kastoi sulkakynänsä musteeseen ja alkoi laatia huolellista listaa miehen plussista ja miinuksista.
Skorpioni ei ole näyttäytynyt koko päivänä, se piileskelee jossain pohjamudissaan ja herää varmaankin vasta yöllä, kun muu eläintarha käy levolle. Skorppari-raukalla on ollut viime aikoina paljon vientiä, se on jatkuvasti joutunut käymään innokkaan Kentaurin karsinalla puhumassa tälle järkeä. Suurin osa sinkkumiehistä on epäluotettavia hiippareita, joille on syytä näyttää missä kaapin paikka seisoo. Skorpparia inhottaa jouskarin yltiöpositiivinen innokkuus. Treffeilläkin hassu kentauri kyselee ihan tyhmiä ja puhuu vain itsestään, kun skorppari haluaisi vähän testailla tyyppiä ja ottaa selvää, kannattaako sen kanssa ryhtyä mihinkään vakavampaan. Pari kertaa skorppari onkin joutunut pettymään pahasti; se on roikkunut ja roikkunut miehissä kiinni, ja vasta pitkän taistelun jälkeen luovuttanut ja vetäytynyt mieli mustana luolaansa. Siellä se nyt sitten mököttää, vaikka jouskari haluaisi jo pakata bikineitä ja aurinkorasvaa matkalaukkuuni.
Neitsyt alkoi luonnollisesti heti miettiä, miten tähän uuteen tulokkaaseen tulisi reagoida ruokahankintoja tehtäessä. Mahtaakohan olla kuinka tarkka tyttöystävänsä painosta? Neitsyt analysoi kohteen kuvia, ja teki johtopäätöksen, että tyyppi selvästi on altis keräämään lihaksia, siis samaa vartalotyyppiä kuin minäkin. Kun kysyin, pitäisikö minun muuttaa ruokavaliotani, niin neitsyt vastasi hyvin tyypilliseen tyyliinsä: vähemmän valkoista vehnää, enemmän tuoreita kasviksia ja hedelmiä, sekä laadukasta ja lisäaineetonta proteiinia lihasten rakennusaineiksi. Toivottavasti se ei taas pakottaisi minua syömään niitä papuja ja kikherneitä, vaikka ne ovatkin toki parasta, mitä neitsyen mielestä minun tulisi keholleni tarjota. Siis luonnollisesti heti kaurapuuron jälkeen. Olin jo masentua, ja hautasin kasvoni käsiini. Tarkka neitsyt huomasi tämän, nosti essun naulaan, heilautti pitkää vehnänvaaleaa lettiään, ja taputti minua olkapäälle. ”Tuommoisen miehen kanssa sinusta tulisi varmasti ihana perheenäiti ja vaimo”. Nostin katseeni, ja näin neitsyen silmissä huolehtivaa lohtua. ”Sitä odotellessa, autatko minua porkkanaraasteen tekemisessä; ajattelin laittaa tätä sämpylätaikinasi sekaan.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti